I: Tajusin vasta virkatessani ostaneeni lankaa, joka on täysin kastemadon väristä. Vihaan kastematoja. Toivoisin vihaavani niitä niiden itseriittoisuuden takia, koska ne voivat lisääntyä itsensä kanssa jne., mutta tosiasiassa vihaan niitä vain koska ne ovat rumia ja haisevat pahalta, kun on satanut.
II: Johonkin esineeseen kertynyt pöly saattaa tietyssä valaistuksessa näyttää samanlaiselta kuin homeen päälle kasvava nukka. Migreenin esioireisiin kuuluu aistien ylikorostuminen ja outojen, pienten asioiden havaitseminen, jotka tietoisuus tavallisesti sivuuttaa. Lisäksi havainnot saavat synesteettisiä sivumerkityksiä kuin kirjallisuuden huonoissa huumekuvauksissa. Itse arvostan pään sekoituksen sijasta nykyään mitä tahansa, mikä selvittää ajatuksia. Epäilen pudonneeni lapsena hallusinogeenipataan. Migreenilääke poistaa pääkivun, mutta se on toissijaista verrattuna siihen, että se selvittää pään. Hetkeksi.
III: Luin netistä, että on satanut lunta. En tiedä onko täällä, koska en ole avannut verhoja. Enkä avaa.
IV: Viime yön uni oli saanut vaikutteita jonkun toisen kertomasta unesta. Olen liian usein unissani paikoissa, jotka ovat sekoitus taidenäyttelyä ja ruotsinlaivaa. Näin kolmekymmentä vuotta pelkkiä painajaisia. Nykyään olen unissani enemmän läsnä ja vähemmän avuton. En tiedä onko syynä erakkouden aiheuttama sensorinen ja sosiaalinen deprivaatio, vai se, että olen ollut jo kauan niin selväpäinen kuin ilman päihteitä pystyn. Mieleni toimii muuten niin, että se saattaa kostaa tämän kirjoituksen ja näyttää painajaisia seuraavan kuukauden.
V: Tuunaan kahviani huolestuttavan usein vaniljauutteella, kardemummalla, kaakaojauheella, kermalla jne. Ja mikä pahinta, olen ihastunut erään kahvilan espressolatteen. Jos tämä jatkuu kauan eikä ole ohimenevä vaihe, minun on määriteltävä identiteettini kokonaan uudestaan. Koska jos on kaksikymmentä vuotta ollut "mustaa kahvia, vähän maitoa"-ihminen, joka on naureskellut erikoiskahveille ja pitänyt niitä hienosteluna, tästä saattaa vielä kehittyä identiteettikriisin tasoinen ongelma. Onneksi olen kuitenkin yhä 90% kahviajastani "kahvia, vähän maitoa"-ihminen. Okei, olen pari kertaa ollut "vähän maitoa"-kasvissyöjän sijasta täysi vegaani ensin vuoden, myöhemmin puolitoista. Silloin en tietenkään sallinut itselleni edes sitä paria ruokalusikallista lehmänmaitoa, jolloin se oli mustana tai sakkautuvalla soijamaidolla, mutta anyways. Ai niin, jonain päivänä viime viikolla kahvimaito oli loppu ja laitoin kahviin vähärasvaista soijakaakaota. Se ei sakkautunut ollenkaan, vaan käyttäytyi melkein kuin utaremaito. Note to yourself: palaa tähän.
VI: Valoa alkaa olla taas liikaa. Kauhu on alkanut.
VII: Kun yritän olla hauska, kukaan ei naura. Kun olen vakavissani, ihmiset luulevat minun vitsailevan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti